Tarinan ymmärtämisen kannalta olennaiset, aiemmat episodit:

Vaihe 1 - Katkerat neitsyet kitisevät
Vaihe 2 - Panokset kovenevat

Oheisena liitetiedostona on tasa-arvovaltuutetun vastaus tiedusteluunne 3.11.2011.

Viite: Sähköpostiedustelunne 3.11.2011

Olette em. viestissänne kiinnittänyt tasa-arvovaltuutetun huomiota
Varamiespalvelu -nimisen henkilöstövuokrausta harjoittavan
yrityksen internet-sivustolta löytämäänne työpaikkailmoitukseen,
jossa tietty työntajataho (käyttäjäyritys) hakee vihannespakkaajan
työhön ”näppäräsormista, tarkkaa ja hyvän työasenteen
omaavaa työntekijää, joka on mieluummin nainen”. Ilmoituksen
mukaan ”kokemus vastaavasta työstä on suotavaa, mutta ei pakollista,
koska työhön perehdytetään. Kyseessä on maanantaista perjantaihin
tehtävä päivätyö”. Tiedustelette viestissänne tasa-arvovaltuutetun
näkemystä siitä, onko ilmoitusta pidettävä naisten ja miesten ja
miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (1986/609, jäljempänä
tasa-arvolaki) vastaisena.

Koska tasa-arvovaltuutetulle toimittamastanne kirjoituksesta ei
käy ilmi, mikä taho tässä tapauksessa on varsinaisesti hakenut
itselleen työntekijää ja koska hallintolain säännösten mukaan tasa-
arvovaltuutettu ei voi ottaa kantaa mahdollisesti tapahtuneeseen tasa-
arvolain rikkomiseen ilman, että myös molempia kiistan vastapuolia
kuullaan asiassa. Mikäli kyseinen työpaikkailmoitus katsottaisiin tasa-
arvolain vastaiseksi, se vaikuttaisi myös käyttäjäyrityksen asemaan
siten, käyttäjäyritys voitaisiin tällöin velvoittaa tuomioistuimessa
korvaamaan tehtävää hakeneelle, mutta valitsematta jääneelle
mieshakijalle tasa-arvolain 7 §:n nojalla hänelle syrjivän ilmoittelun
seurauksen mahdollisesti aiheutuneen taloudellisen vahingon mm.
siten kuin asiasta on vahingonkorvauslaissa (412/1974) tarkemmin
säädetty.

Asiantilan ollessa tämän vastaan Teille tasa-arvovaltuutetun
pyynnöstä yleisemmällä tasolla mm. tasa-arvolain 14 §:n sisällöstä ja
sen soveltamiskäytännöstä.

Tasa-arvolain 6 §:n mukaan jokaisen työnantajan tulee työelämässä
edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
Lainkohdan mukaan työnantajien tulee muun muassa toimia siten, että
avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä.

Lisäksi lain 14 §:ssä on nimenomaisesti kielletty, että työpaikkaa ei
saa ilmoittaa vain joko naisten tai miesten haettavaksi, jollei tähän
ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää
syytä taikka tämä perustu tasa-arvolaissa tarkoitettujen väliaikaisten
suunnitelmaan perustuvien erityistoimien toteuttamiseen tosiasiallisen
tasa-arvon edistämiseksi (suunnitelmaan perustuvista erityistoimista
ks. tarkemmin tasa-arvolain 9 §).


Tasa-arvolakia koskevassa hallituksen esityksessä on 14 §:n
perusteluissa todettu, että sukupuolen käyttämisellä työhönotto-
perusteena tulee olla läheinen asiallinen yhteys asianomaiseen työhön
tai tehtävään. Sukupuoli voisi olla valintaperusteena erityisesti
silloin, kun itse työ tai tehtävä määräytyy sukupuolen mukaan.
Näin on asianlaita esim. haettaessa balettiryhmään miestanssijaa tai
teatteriseurueeseen naisnäyttelijää. Yleiset häveliäisyyssyyt taikka
maan tapa saattavat myös edellyttää, että määrättyihin tehtäviin,
esimerkiksi uimahallissa tai kylpylässä, otetaan vain toista sukupuolta
olevia henkilöitä, vaikka tehtävän suorittaminen teknisessä mielessä
ei tätä vaatisikaan. Työsuhteen henkilökohtaisuus voi olla myös
lainkohdassa tarkoitettu painava syy. Nain ollen mm. kotiapulaiseksi
taikka sairaan tai vanhuksen henkilökohtaiseksi hoitajaksi on
voitava valita joko nainen tai mies. Joissakin tapauksissa esimerkiksi
lastenhoitoalalla kasvatukselliset tai terapeuttiset näkökohdat voivat
puoltaa sitä, että tehtävään otetaan vain joko nainen tai mies.

Tasa-arvovaltuutetun lakisääteisenä tehtävänä on tasa-arvolain
säännösten noudattamisen valvonta. Tasa-arvovaltuutetulta voi mm.
pyytää ohjeita ja neuvoja tasa-arvolainsäädännön sisällöstä ja sen
soveltamisesta esim. tietyssä yksittäistapauksessa.

Tasa-arvolain 19 §:n mukaan havaitessaan, että tasa-arvolaissa
säädettyjä velvoitteita ei noudateta tai että lain säännöksiä muutoin
rikotaan, tasa-arvovaltuutetun on ensisijaisesti ohjein ja neuvoin
pyrittävä siihen, että lainvastaista menettelyä ei jatketa taikka uusita.
Tarvittaessa tasa-arvovaltuutettu voi viedä mm. tasa-arvolain 14
§:n vastaista menettelyä koskevan asian tasa-arvolautakunnan
käsiteltäväksi. Tasa-arvolain 21 §:n mukaan tasa-arvolautakunta
puolestaan voi sakon uhalla kieltää lain vastaisen menettelyn
jatkamisen taikka uusimisen.

Asiaa vain tasa-arvovaltuutetun tällä hetkellä käytettävissä olevien
asiakirjojen perusteella arvioitaessa voi alustavasti todeta, että
tässä tapauksessa esillä oleva työpaikkailmoitus vaikuttaa olevan
ristiriidassa tasa-arvolain 14 §:n kanssa.
VMP:llä (vuokrausyritys
ja samalla työnantaja) tai työntekijän varsinaisesti työhön ottavalla
taholla (käyttäjäyritys) on kuitenkin mahdollisuus oikeuttaa julkaistun
ilmoituksen yksipuolisesti vain naisia suosiva sanamuoto, mikäli VMP
tai käyttäkäyritys voivat omalta osaltaan näyttää toteen menettelylleen
tasa-arvolain 14 §:n tai 7 §:n mukaisen oikeuttamisperusteen.


Tämä vastaus annetaan ohjeiden ja neuvojen muodossa tiedoksi VMP-
konsernille, jotta kyseinen henkilöstövuokrausta harjoittava yhtiö
osaa jatkossa kiinnittää tarkemmin huomiota mm. tasa-arvolain 14 §:n

syrjivän työpaikkailmoittelun kieltoon. Lisäksi tasa-arvovaltuutettu
edellyttää, että VMP-konserni toimittaa tämän vastauksen tiedoksi
myös sille käyttäjäyritykselle, jolle työntekijä työtä tekee sekä
ilmoittaa tasa-arvovaltuutetun toimistolle kolmen viikon kuluessa
tämän vastauksen tiedoksisaamisesta ja viimeistään 10.2.1011, että
kyseinen velvoite on täytetty. Muilta osin asia ei tässä vaiheessa
aihetta enempiin toimenpiteisiin tasa-arvovaltuutetun taholta.

Lisätietoa tasa-arvolaista, valtuutetun aiemmista kannanotoista ja
tasa-arvovaltuutetun tehtävistä löytää mm. valtuutetun kotisivuilta
osoitteessa: http://www.tasa-arvo.fi

Ylitarkastaja
09 – 1607 4464

Juha Kumpulainen

 

Olen tähän ihan tyytyväinen.